Tänään ruokakaupassa keräilin kärryyn hiilihydraattitietoisia valintoja. Paljon kasviksia, ja koska en mitenkään kykene syömään espanjalaisia tomaatteja, italialaisia kurkkuja tai ties mitä, joudun ostamaan kalliita kotimaisia. Jouduin pakostakin miettimään, onko minulla oikeus ostaa kalliita ruokatavaroita voidakseni hyvin, kun muuten perheessä on päätetty kynsin hampain säästää.

Ostan lihoja ja juustoja, kermaa ja voita. Pistän muun perheen syömään pelkkää täysjyvää: täysjyvämakaronia, täysjyväleipää, täysjyväjauhoja. Sokerin ostamista en voi kuitenkaan kokonaan välttää, en pysty jättämään O'boyn kaakaopussia kauppaan, koska koko perhe sitä tahtoo. Ja sitten se kirkuu keskellä keittiön pöytää ja minulta valuu kuola :(

Mutta minähän onnistun nyt. Syön kermassa haudutettua lohta ( NAM!! ), ruusukaalin kera, sen jämistä seuraavana päivänä teen salaattiin ruokaisan lisän ja juon vettä, vettä, vettä, vettä. ( Ja ihan pikkuisen light-limsaa, kun on ihan pakko saada jotain makeaa... )

Vatsamakkarat eivät enää tunkeudu niin ylitseryöppyävästi farkkujeni vyötärönauhan yli kuin viime viikolla - vai kuvittelenko vain?