Nyt SE on alkanut. Se, joka on nimeltään elämäntaparemontti, ei laihdutus, jotta se kestäisi koko elämän. Ja jotta saisin oikeita tuloksia, jotka kestäisivät ja jotka tuottaisivat minulle muutakin hyvää kuin sopivat vaatteet vaatekaappini perukoilta.

Luin jo toiseen kertaan "Dieettitytön ihmeelliset seikkailut" ( tai jotain sinnepäin: The Amazing Adventures Of Dietgirl kumminkin ) ja tykkäsin ja samastuin monin osin ja iloitsin ja riemuitsin ja osin kadehdinkin. Ihanaa, että joku todellinen ihminen oli kirjoittanut tuollaisen kirjan. Ja ennenkaikkea, että hän oli onnistunut!

Ihmeellisestä facebookista ( mitä siellä ei olisi? ) löysin sitten Dieettitytön sivut ja tykkäsin niistä ja sitten jo menin kommentoimaankin. Ja kirjoitin kirjoitusvirheen ( who cares ) ja sain vastauksenkin, ihan vissiin itse ihmeelliseltä Dieettitytöltä :D :D :D

Hah hah haa. No. Kuitenkin on ollut helppo toteuttaa elämäntapavalmentajan ( en minä tiedä miksi hän tahtoisi itseään kutsuttavan, mutta näin minä nyt sanon kumminkin... ) ohjeita ruokailussa. Ei ole ollut yhtään nälkä, mieluumminkin olen melkein unohtanut alkaa syödä säännöllisin välein, kun ei ole tullut sellainen nälkänälkä. Hitaat hiilihydraatit ja perusraaka-aineet sen varmaan tekevät.

Motivaatio on korkealla. Ensi kesänä. Ensi kesänä. Sitten niin. Jippii!!! ( Se 25 kiloa on jossain vuodatettuna pois!!! )